Turismi ja öljy tuhoavat arktisia alueita

Arvioiden mukaan neljännes maailman tähän mennessä löytämättömistä öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee pohjoisella napa-alueella. Elokuussa Kanada ilmoitti aikovansa käyttää 93,7 miljoonaa dollaria alueen energia- ja mineraalivarojen kartoittamiseen. Valtion ilmoituksen uskotaan käynnistävän yritysten kehitys- ja tutkimustyötä moninkertaisesti, satojen miljoonien dollarien panostuksella.

Ilmaston lämpeneminen avaa napa-alueille uusia laivareittejä, jotka tuovat alueille turisteja ja saasteita. Antarktiksella käy jo 40 000 turistia vuosittain. Ääriolosuhteiden vuoksi mahdollisten onnettomuuksien öljyvuotoja on napa-alueilta lähes mahdotonta puhdistaa. Suuri ongelma ovat myös laivojen mukana alueille pääsevät vieraat lajit, jotka tuhoavat alkuperäisiä lajeja sukupuuttoon.

Tällä viikolla Islannissa kokoontuva asiantuntijaryhmä luo sääntöjä arktisten alueiden käyttöön. Alueiden uudenlainen käyttö vaatii nopeaa reagointia, sillä herkkä ekosysteemi ei kestä jatkuvasti lisääntyvää liikennettä.

Stephen Leahy: Arctic Oil and Gas Rush Alarms Scientists (IPS 08.09.2008)

Latinalainen Amerikka yhdistää perinteen ja tieteen ilmastonmuutoksen torjunnassa

Brasilian Manauksessa sijaitseva kestävän kehityksen keskus etsii ratkaisua ilmastonmuutokseen maanosansa kansojen perinteiden ja modernin yhteiskunnan vuoropuhelulla. Keskus haluaa luoda yhteyden kahden tietämisen tavan, tieteellisen tutkimuksen ja paikallisten kansojen perinteiden ja tiedon välille.

Latinalais-amerikkalaisen uutistoimisto Tierramérican ympärille perustettu The Tierramérica International Centre for Sustainable Development and Environmental Defence (Tierramérican kansainvälinen kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun keskus) aloitti toimintansa viime viikolla. Uutisten toimittamisen lisäksi keskus kehittää tutkimusta ja koulutusta tavoitteenaan tuoda Etelä-Amerikka mukaan keskusteluun kestävästä kehityksestä.

Yksi Tierramérican tavoitteista on saada ilmastonmuutos osaksi peruskoulutuksen opetusohjelmaa. Keskuksen johdossa toimivat mm. Brasilian, Uruguayn ja Ecuadorin entiset ympäristöministerit.

Mario Osava: Tierramérica Centre Born in Heart of Amazon Jungle (IPS 1.8.08)

Kuva: Rasmus Boegh: Morning Mist (CC-lisenssi)

Päästövähennykset: Intia vaatii tekoja, ei ympäripyöreitä puheita

Kehittyneiden maiden tulisi hoitaa omat velvoitteensa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, eikä asettaa vaatimuksia Intian ja Kiinan kaltaisille maille, toteaa Intian ilmastonmuutosneuvottelija Shyam Saran. Hän muistuttaa, ettei päästöjen vähentämispuheilla ole mitään merkitystä, elleivät teollistuneet maat kerro selvästi, minkä vuoden päästötasoihin vähennyksiä verrataan ja kuinka maat aikovat vähennykset toteuttaa. Vähennyksistä puhuminen ilman todellisia tekoja vain hämärtää yleistä mielipidettä asioiden kulusta, Saran lisää.

Saranin mukaan Intia ei aio painostuksen alla julistaa sellaisia vähennystavoitteita, joista on jo etukäteen selvää, ettei maa tule niitä saavuttamaan.

Headlines India (2.7.08)

Biopolttoaineteollisuus vauhdittaa ilmastonmuutosta

Nestemäisten biopolttoaineiden valmistus on yksi maailman nopeimmin kasvavia tuotannonaloja, vaikka biomassan muuttaminen nestemäiseksi polttoaineeksi kuluttaa enemmän fossiilista polttoainetta kuin se korvaa. Palmuöljyn tuotannossa syntyy kymmenkertaisesti hiilidioksidia öljyntuotantoon verrattuna, eli noin 30 tonnia hiilidioksidia yhtä palmuöljytonnia kohden.

Biopolttoaineplantaasit uhkaavat myös hiilinieluina toimivia suuria metsiä. Arvioidaan, että plantaasit voivat korvata jopa 98% Indonesian sademetsistä vuoteen 2022 mennessä. Metsien hävittäminen tuottaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön arvion mukaan noin 25-30% kasvihuonekaasuista.

George W. Bush allekirjoitti joulukuussa 2007 lain, jonka myötä vuoteen 2022 mennessä korvataan 137 miljardia litraa bensiiniä biopolttoaineella. Biopolttoaineita valmistetaan maissista, soijasta, palmuöljystä ja jathropa-puusta. Polttoaineteollisuus nostaa ruuan hintoja, mistä eniten kärsivät köyhät.

Vandana Shiva, IPS

Kuva: romanlily, CC-lisenssi

Himalajan jäätiköillä enää muutama vuosikymmen elinaikaa

UNEP:in (United Nations Environment Programme) uuden raportin mukaan Himalajan jäätiköt saattavat kadota kokonaan muutamassa vuosikymmenessä. Ilmaston lämpeneminen sulattaa jäätiköt, joiden luonnollisista sulamisvesistä riippuu 750 miljoonan ihmisen vedensaanti.

Ympäri maailmaa miljoonat, jopa miljardit ihmiset ovat riippuvaisia jäätiköiden vedestä, jota käytetään juomavetenä, maanviljelyksessä, teollisuudessa ja energiantuotannossa. Kahden celsiusasteen lämpötilannousu vuoteen 2040 mennessä vähentää kriittisesti jäätiköistä alkunsa saavien jokien vesimäärää kesäisin.

Himalajan jäätiköiden sulaminen noudattaa kaikkialla maapallolla havaittua jäätiköiden sulamisnopeutta. Vuonna 2005 jäätiköt kutistuivat keskimäärin 0,5 metriä ja vuonna 2006 1,4 metriä. 1980- ja 1990-luvuilla keskimääräinen sulaminen oli 0,3 metriä vuodessa.

Headlines India (19.3.08.)

Kuva: Aaron Ostrovsky, CC-lisenssillä