Suomi vetäytyy pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta

Suomi on päättänyt vetäytyä pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta. Sopimus olisi tunnustanut ja suojannut saamelaisten aseman Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisenä alkuperäiskansana.

Suomen päätös harmittaa sopimuksen valmisteluun osallistunutta kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininiä. Kolmen vuoden valmistelun jälkeen asiantuntijaryhmään kuulunut oikeusministeriön virkamies löysi tekstistä “koko joukon ‘ongelmia’, joiden varjolla asia nyt on katsottu liian ‘vaikeaksi’ Suomelle”, Scheinin kirjoittaa kolumnissaan Turun sanomissa.

“Ongelmia” aiheuttivat mm. kohdat, jollaiset löytyvät Suomen perustuslaistakin ja joita Suomi on ollut ajamassa YK:ssa.

“Puunjalostusteollisuuden halvasta raaka-aineesta huolta pitävä metsähallitus ja puolirasistiset kansankiihottajat Ylä-Lapissa olivat pitkään tehneet pohjatyötä, mutta ulkoministeriö ja oikeusministeriö olivat yleensä jaksaneet puolustaa saamelaisen kansan olemassaoloa ja oikeuksia”, Scheinin sanoo pettyneenä.

Turun sanomat: Martin Scheininin kolumni: Saamelaissopimuksen kohtalo hävettää (29.10.08)

Saamelaiskäräjät: Parlamentaarikkojen konferenssi kiirehtii pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO-sopimusta (30.10.08)

Ydinvoimalla ja päästövähennyksillä eri kannattajat eduskunnassa

Lisäydinvoimalla ja kunnianhimoisilla päästövähennyksillä on eduskunnassa eri kannattajat. Tämä käy ilmi kansanedustajien kannanotoista, joita on seurattu vuoden 2007 alusta.

“Ydinvoiman kannattajat käyttävät ilmastonmuutosta mielellään argumenttina, mutta eivät näytä olevan valmiita tarvittaviin päästövähennyksiin”, sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Niistä 36 kansanedustajasta, jotka ovat tällä vaalikaudella puhuneet ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, ainoastaan yksi kannattaa jo 17 000 kansalaisen vaatimaa ilmastolakia, joka velvoittaisi vuotuisiin, EU:n tavoitteita kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin.

Greenpeace: Ydinvoimalla ja päästövähennyksillä eri kannattajat eduskunnassa (17.10.08)

Yrittäjä haastaa ay-liikkeen verovapauden oikeudessa

Turkulainen yrittäjä on nostanut kanteen verohallitukselle ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksutulojen verovapaudesta. Kanteessa arvostellaan mm. ay-järjestöjen varoistaan antamaa vaalitukea sekä jäsenetuja kuten vakuutuksia ja matkoja, ja vaaditaan tutkimusta, onko varainkeruun verovapaus perusteltua.

Suomessa ammattijärjestöt on tähän saakka tulkittu yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi, jotka eivät maksa veroa tuloistaan.

Turun sanomat: Turkulainen yrittäjä kanteli ay-liikkeen verovapaudesta (3.10.08)

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ei tunne Suomen maahanmuuttolukuja

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki ei osannut vastata kysymykseen Suomen maahanmuuttoluvuista Aamu-TV:n vaalihaastettelussa eilen maanantaina, vaikka puolueen kunnallisvaaliohjelmassa kritisoidaan “valtapuolueiden lyhytnäköistä halua suosia kansainvaelluksia”.

Toimittajan kysyessä Suomeen tällä hetkellä tulevien maahanmuuttajien määrää, Kangasmäki vastasi, ettei hänellä oli “numeraalista käsitystä”. Hänen mukaansa lukumäärillä ei kuitenkaan ole “mitään merkitystä”, sillä “näkeehän sen tuolla kentällä, jossain Hakunilassa Helsingissäkin”, mikä todellisuus on.

YLE:n Aamu-TV, 29.9.08

Asiantuntija: Suomessa harmaata taloutta ei oteta vakavasti

Suomessa harmaaseen talouteen ei suhtauduta vakavasti, sanoo aihetta toistakymmentä vuotta tutkinut Markku Hirvonen. “Ilmeisesti hyötyjien ääni kuuluu asiassa enemmän kuin valvontaa edustavien viranomaisten”, hän sivaltaa Aamulehden haastattelussa.

Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta käsittelevän Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin arvion mukaan harmaan talouden arvo on 4,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Rahana se tarkoittaa noin viittä miljardia euroa vuodessa.

Aamulehti: “Joku hyötyy halvasta rakentamisesta” (23.9.08)

Palkkatyöläinen: Harmaan talouden tehdokas ehkäisy olisi tuottoisaa (7.4.04)